Väitteet puuveneen erinomaisuudesta aallokossa osoittautuivat todenperäisiksi. Manta piti hyvin suuntansa aalloilla ja sitä oli mukava soutaa. Ranta-asukki jonka olin onnistunut houkuttelemaan mukaani, pitelemään vapaa puolestani, väitti, ettei omalla lasikuituveneellään olisi tohtinut lähteä tällä tuulella liikenteeseen (pientä liioittelun makua). Tosin siinä hetkessä olin ylpeä veneen omistaja. Venereissu venähti huomaamatta ja nyt on meikäläisellä soutupenkistä kipeä hiertymä paikassa, jota en viitsi sanoa ääneen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti